Kuva yllä: Herttoniemen varhaisin herrashuvila oli arkkitehti, senaattori ja vapaaherra Sebastian Gripenbergin Sorsaniemi (huvila nro 9a) vuodelta 1882. Paikka oli Gripenbergillä vuoteen 1915. Vuonna 1916 sinne majoittui Herttoniemessä leiriytyneen venäläisen sotilasosaston johtoa. Vuosina 1916-1925 paikan omisti virolainen tehtailija Christian Rotermann. Huvilalla oli "rooli" vuonna 1929 filmatussa mykkäelokuvassa "Korkein voitto". 1930-luvulla rakennusta käytti hiihtomajana Helsingin työväen hiihtäjät kutsuen sitä "Hirvenpään majaksi". Kun kaupunki vuonna 1938 puratti huvilan öljysataman tieltä, niin hiihtoseura osti hirret. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo).
Huvila-alue vuoteen 1916
Helsingin itäpuolisille rannoille ja saariin muodostui 1870-1920 -luvuilla herrasväen kesähuvila alueita. Yksi näistä alueista oli Herttoniemi. Herttoniemen kartano tai oikeammin kartanon omistaja maanviljelysneuvos John Bergbom vuokrasi v. 1880-1915 huvilatontteja 50 vuoden vuokra-ajalla. Enimmillään huvilapalstoja oli noin 70 kappaletta ja kullakin niistä vähintään yksi asuinrakennus. Herttoniemen rannan alueen huvilat olivat lähes kaikki kaupungin vauraan herrasväen - oli aatelistoa, tehtailijoita, liikemiehiä ja korkeita virkamiehiä. Alueen pohjoisosan huviloista monet kuuluivat työväestölle ja monissa niistä asuttiin ympäri vuoden. Huviloilta kuljettiin kaupunkiin höyrylaivoilla. Alueella oli kolme yleistä laituria Båtvik, Torsnäs ja Hertonäs. Neljällä Laivalahden huvilalla oli oma laituri.
Yksityinen satama Herttoniemeen
Herttoniemen huvila-alueen alasajo alkoi pian sen syntymän jälkeen. Vuonna 1916 John Bergbom myi kartanon maat yhtiölle Hertonäs Gods Ab. Yhtiön tarkoituksena oli rakentaa Herttoniemeen yksityinen satama ja teollisuusalue. Huvilapalstoja ryhdyttiin lunastamaan takaisin. Erityisesti sataman kannalta tärkeät rantatontit olivat lunastamisen kohteena. Parissa vuodessa yhtiön onnistui hankkia lähes kaikki Laivalahden ja Kaivolahden rannat ja muutaman sisämaan tontinkin.
Herttoniemi Helsingille
Kun Helsingin kaupunki vuonna 1919 osti Hertonäs Gods -yhtiön osakekannan, siirtyivät lunastetut alueet rakennuksineen kaupungin hallintaan. Kaupungille tuli näin liki 30 enimmäkseen uudehkoa huvilarakennusta. Aluksi kaupunki vuokrasi ranta-alueiden huvilat omien virkamiestensä kesänviettopaikoiksi, myöhemmin 1930-luvulla eri yhdistyksille. Kaupungin sisämaan huviloista tehtiin työväenasuntoja.
Ne palstat, joita ei oltu lunastettu jäivät huviloiden omistajille vuokra-ajan loppuun (yleensä 1950-1960 -luvuille).
Huvila-asutuksen loppu
1930-luvun alussa kaupunki ryhtyi rakentamaan öljysatamaa ja sinne rautatietä sekä samaan aikaan uutta Herttoniemen valtatietä nykyisen itäväylän paikalle. Näiden töiden alta osa huviloista purettiin ja tontteja pilkottiin. Suuret muutokset alkoivat vasta sotien jälkeen, kun alue liitettiin kaupunkiin ja Herttoniemen teollisuusaluetta ja Länsi-Herttoniemen asuinaluetta ryhdyttiin rakentamaan. Monet vuokrasopimukset olivat vielä voimassa, kun katerpillarit ja hullujussit tulivat talojen nurkille möyryämään. Huvilat jäivät rakennustyömaiden puristuksiin, vaan useimmat niistä säilyivät vilkkaan rakentamisen alueillakin paikoillaan ainakin 1950-luvuun puoliväliin saakka. Sittemmin Itäväylän leventäminen ja metron rakentaminen lakaisivat viimeisetkin Herttoniemen keskeisten alueiden huvilat. Pisimpään säilyivät puistoksi kaavoitettujen Saunalahden ranta-alueiden huvilat, jotka valtaosin purettiin vuoden 1980 paikkeilla. Vuonna 2000 Herttoniemen alun perin noin 80 huvilasta oli jäljellä kolme ja tätä kirjoitettaessa v. 2018 enää yksi Fastholmassa. Herttoniemen huviloista vanhin Sorsaniemi on siltä osin säilynyt, että sen hirret ovat tallessa Länsi-Herttoniemen Hirvenpään majan seininä.
Osta Jan Strangin Herttoniemen huvila-alueen kartta ja historia!
Näyte yllä: Julkaisun hahmo näyttää tältä (kartan resoluutio pienennetty)
Tietoja myytävästä julkaisusta:
Digitaalijululkaisu (pdf). - Monivärinen. - Kartan mittakaava 1:4 200. - Kokonaismitat 570x740 mm. - ISBN 978-951-98135-3-0.
Julkaisu on tietokoneella (tai puhelimella tai tabletilla tms.) luettava salasanasuojattu pdf-tiedosto. Sen voi halutessaan tulostaa paperille.
Kartalle on merkitty vanha tieverkko, huvilat, huvilapalstojen rajat ja huviloiden sekä vanhat (Herttonimen kartanon aikaiset) että uudet (Helsingin kaupungin antamat) numerot. Tekstiosuus käsittää huvila-asutuksen lyhyen historian, kunkin huvilan lyhyen historian ja luettelon höyrylaivalaitureista.
Tiedot on koottu arkistolähteistä. Tietopankki jokaiselle Herttoniemen ja vanhan huvilakulttuurin ystävälle!
Hinnat (sis. alv 24 %): yksityishenkilöille: 25 euroa, yhteisöille 99 euroa. Ei postitus- tai toimituskuluja. Toimitus sähköpostilla. Mukana lähetyksessä seuraa myös kaksi erillistä karttaa jpg-kuvina, jotka kuvaavat Herttoniemen huvila-aluetta nykykartalle sijoitettuna.
Lisätietoja ja tilauslomake
täällä
Kuva yllä: Vuonna 1998 palanut jugendhuvila Bergudd (nro 23) Kipparvuoren etelärinteellä oli yksi pisimpään säilyneistä Herttoniemen huviloista. Paikalla aiemmin olleen (ilmeisesti talonpoikaisen) rakennuksen osti Herttoniemen kartanolta vuonna 1905 huonekalutehtailija John Ericsson. Huvilan jugendulkoasu ja laajuus ovat ilmeisesti hänen ajaltaan. Vuosina 1908-1919 paikan omisti saksalainen kauppias Ferdinand Stamer ja vuodesta 1919 Helsingin kaupunki. 1920-luvulla huvila oli Helsingin kaupungin sairaanhoitajattarien lepokotiyhdistyksen ja 1930-luvulla kaupungin vakinaisen palokunnan käytössä kesävirkistyspaikkana. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / kuvaaja Kari Hakli 1972)
Kuva yllä: Huvila nro 65 Saunalahden rannalla. Kuva on vuodelta 1934 ja talo on alkuperäisessä asussaan. Huvilan rakensi kirvesmies Jakob Nyman v. 1912. Vuonna 1934 huvila oli vuokrattu kesäksi Teosofisen Seuran Uranus-looshille, jonka väkeä kuvan henkilöt ovat. Vuonna 1940 paikan osti muurari Karl Viktor Lindholm (kuvan ylärivissä toinen vasemmalta), joka remontoi talon talviasuttavaksi ja samalla uudisti ulkoasun. (Kuva: Yksityiskokoelma)
Kuva yllä: Huvilan Bergtorp kivijalka Sorsavuoren puiston kalliolla on harvoja maastossa säilyneitä merkkejä Herttoniemen vanhasta huvila-asutuksesta. (Kuva: Jan Strang 21.4.2007
Kuva yllä: Huvila nro 74b Fastholmassa on ainoa jäljellä oleva Herttoniemen alun perin noin 80 huvilasta. Sen rakensi vuonna 1910 muurari Väinö Levander. Hänen jälkeläisiään on kiittäminen huvilan säilymisestä. (Kuva: Jan Strang 6.9.2017
Kuva yllä: Hirvenpään maja Länsi-Herttoniemessä on tehty huvila Sorsaniemen hirsistä. (Kuva: Jan Strang 5.1.2019)
Kartta Roihuvuoren alueen huviloista. Niistä jokaisen maaalla toimi joko kauppapuutarha tai harjoitettiin muuta pienimuotoista viljelyä. (Kartta: Jan Strang 29.7.2018, pohjakarttana 1930-luvun topografikartta). Katso toista versiota kartasta Roihuvuori-seuran nettisivuilla täällä
