Kartasta

Huviloiden karttamerkit, nimet ja kirjan sivu, jossa lisätietoja

Yliskylän huvila-alueen historiaa

Yliskylän huvila-alueesta yleensä
Yliskylään syntyi vuodesta 1879 lähtien huvila-asutusta. Erityisen vilkasta huviloiden rakentaminen oli vuosina 1910-1930. 1920-luvun lopulta lähtien asutuksen luonne ryhtyi muuttumaan. Suorat linja-autoyhteydet Helsinkiin avautuivat ja sen myötä taloja ryhdyttiin rakentamaan vakituista asumista varten ja samalla kesähuviloita ryhdyttiin muuttamaan vakituiseen asumiseen soveltuviksi. Vuonna 1946 alue liitettiin Helsingin kaupunkiin kuuluttuaan sitä ennen Helsingin maalaiskuntaan. Huvilat säilyivät yleensä paikoillaan 1960-luvulle saakka. Nyt ennen vuotta 1946 rakennettuja asuintaloja on jäljellä viitisentoista. Monet niistä ovat purku-uhan alla.

Uppbyn tilan maiden huvila-asutus
Suurimman osan alueen maista omisti Uppbyn (Yliskylän) tila, jota 1870-luvulta lähtien isännöi Lindbergien perhe. Huvila-asutus syntyi heidän vuokraamilleen tonteille. Vuonna 1919 talon isäntä Axel Lindberg laaditutti kartan, jossa tilan kaikki metsämaat oli tontitettu ja tontit numeroitu. Tonttien vuokrauksesta tuli tärkeä osa tilan taloudessa. Peltoja viljeltiin, mutta metsät oli valtaosin poisvuokrattu tontteina. Vuonna 1962 Lindbergit myivät kaikki jäljellä olleet Laajasalon maaomistuksensa rakennusliike Otto Vuoriolle. Tästä alkoi Laajasalon kerrostalo- ja rivitalorakentaminen.

Muiden maanomistajien maille muodostetut palstat.
Uppbyn tilan lisäksi alueella oli kolme muuta maanomistajaa. Herttoniemen kartano omisti kaistan Laajasalon pohjoisrantaa, jonka se jo 1880-luvulla poisvuokrasi kolmena huvilatonttina.
Degerön kartano myi 1920-1930 -luvuilla muutaman ja vuokrasi yhden huvilatontin maittensa pohjoisrajalta.
Tullisaaren tilasta oli v. 1923 erotettu Yliskylässä sijainnut erillisalue nimeltään Österäng eli Itäniitty. Sen alueelta oli jo ennen em. kauppaa vuokrattu pari tonttia. Vuosina 1925-1945 lähes koko alue oli jaettu huvilatonteiksi.

Lisätietoja kirjasta täältä.

Kuva yllä: Roihuvuoren seurakunnan toimintakeskus Laajaranta osoitteessa Humalniementie 15 oli alun perin huvila nimeltä Humleudd. Huvilakauden aikainen osoite oli "Uppby 37". Humleudd eli Humalniemi on paikan vanha nimi ja löytyy jo 1700-luvun kartoilta. Huvilan rakennutti vuonna 1880 asessori, tulliylihallituksen kanneviskaali Emil Randén perheensä kesähuvilaksi. Nykyinen ulkoasu on pääosin myöhempien liikemiesomistajien ajalta. Palstalla oli ennen useita rakennuksia, joista yhdessä asui huvilanvartija. Randénilla oli tontilla kanala, jonka kanat hän vei kesäksi vastapäiselle pikkussaarelle, joka siitä sai nykyisen nimensä Kanasaari. Randénin kuoltua vuonna 1898, paikka oli kymmenisen vuotta hänen leskellään. Häneltä sen osti Sanduddin tapettitehtaan tj. kapteeni Albin Lowenetsky. Seuraava omistaja vuodesta 1917 lähtien oli Valtameri Oy:n tj. Juho Kuosmanen. Hän myi paikan vuonna 1921 Yhtyneet sahat Oy:n toimitusjohtajalle Johan Paanaselle. Vuonna 1927 paikan osti Helsingin Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys (HNMYK) ja teki siitä kesätoimintansa keskuksen. Vuonna 1936 HNMKY myi paikan Helsingin seurakunnille ja osti tilalle vierestä kalliotontin nro 34 ja jatkoi toimintaansa siellä (Kuva: Jan Strang 5.5.2019)

Kuva yllä: Huvila Österäng oli Laajasalon pohjoisrannalla, niemen kärjessä, vastapäätä Killingholmaa (nyk. os. Kuukiventie 9). Niemen nokan vuokrasi Turholman kartanolta vuonna 1888 kauppias (myöh. kauppaneuvos) Hjalmar Schildt ja rakennutti sinne kuvassa näkyvän kaksikerroksisen huvilan. Hän käytti huvilastaan nimeä Österäng. Schildt on jälkipolville tunnettu perustamastaan maalitehtaasta (Schildt & Hallberg), joka nykyisin tunnetaan Tikkurilan värinä. Schildtillä huvila oli vuoteen 1918. Hänen jälkeensä paikka oli jonkin aika varatuomari Ernst Carlssonilla, 1920-luvun alussa palsta näyttäisi palautuneen maan omistajille, jotka tuolloin olivat Eklundin veljekset Bruno ja Erik. He asuivat paikalla jonkin aikaa 1920-luvulla. Vuonna 1927 Eklundit myivät niemen rakennuksineen esittelijäneuvos Niilo Manniolle, joka antoi huvilalle uuden nimen Haukkaniemi. 1940-luvulla alueen taloissa asui useampi perhe. Vuonna 1978 Niilo Mannion perilliset myivät niemen Asunto Oy Haukkaniemi-Falkudden Ab -nimiselle yhtiölle, minkä jälkeen puutalot purettiin ja tilalle nousi rivitalokompleksi. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, todennäköisesti 1900-luvun alusta)

Kuva yllä: Uppbyn huvila nro 96 (Tuurholmanpolku 6). Huvilan rakennutti vuonna 1909 pastori Jakob Stenberg. Stenberg oli Helsingin ruotsalaisen seurakunnan pappeja. Hänen on kerrottu olleen kova kalamies. Huvila oli Stenbergillä hänen kuolemaansa saakka 1930-luvulle. Sen jälkeen se oli leskellä ainakin 1950-luvulle. Talo säästyi 1960-luvulla alkaneesta vanhojen huviloiden täystuhosta ja on yhä paikallaan, puistoalueella, kaikennäköisen romun ja romppeen ympäröimänä. (kuva: Jan Strang 1998)

Kuva yllä: Uppbyn huvila nro 92 Yliskylän lahden rannalla. Varhaisin varma tieto huvilasta on vuodelta 1870, jolloin jyvätorppari Karl Gustaf Lindroos asui paikalla. Rakennukset ja Lindroos-nimi on merkitty vuonna 1871 julkaistulle topografiselle kartalle vierellään torppaa tarkoittava kirjain T. Oliko paikalla rakennus jo ennen Lindroosia, ei ole tiedossa. Se tiedetään, että aivan lähistöllä, harjanteen toisella puolella, nykyisen moottoritien paikalla oli 1700-luvulla ruotusotamiehen torppa, joka oli ainoa torppa Uppbyn tilan mailla. 1810-1820 -luvuilla Uppbyn tilalla oli torppa nimeltä Lustikulla ja oli se todennäköisesti tuo entinen sotilastorppa ja sijaitsi joko samalla paikalla tai sitten oli siirretty rannemmas Lindroosin torpan paikalle? Torppaa isännöi Henric Salin. Suutari Lindroosin kuoltua paikka jäi hänen leskelleen, jonka aikana rakennusta vuokrattiin kaupunkilaisille kesähuvilaksi. Vuonna 1884 omistajaksi tuli leskirouva Fredrika Edbom. Hän sai luvan pitää yhtä lehmää "tilan laidunmailla". Vuokrasopimuksessa on Yliskylän lahden nimenä "Gylisvik", mikä nimi eri muodoissa (Gyllievik, Gyllenvik) esiintyy muissakin ajan asiakirjoissa. Seuraava omistaja vuodesta 1890 oli perämiehenleski Amanda Mårbäck. Paikka muuttui herrashuvilaksi viimeistään vuonna 1909, jolloin sen osti prokuristi Felix Lindholm. 1920-luvun puolivälistä 1930-luvun loppuun huvilan omisti paperikauppias, neiti Ines Bastman. Viimeistään vuonna 1944 omistajaksi tuli rouva Linnea Bengelsdorff (s. Lindberg). Hän oli Axel Lindbergin tytär ja yhdessä äitinsä ja veljensä kanssa omisti Uppbyn tilan. Vuonna 1960 Lindbergit myivät Yliskylän lahden ympäristöt rakennusliikkeelle. Ranta-alue kaavoitettiin puistoksi ja siirtyi pian Helsingin kaupungin omistukseen. Tämän jälkeen huvila on ollut kaupungin, joka sitä on vuosien aikana vuokrannut eri yhdistyksille. Tällä hetkellä paikalla toimii lasten kesäteatteri, "Laajasalon huvilateatteri", jota ylläpitää yhdistys Kylämetsä ry. (Kuva: Jan Strang 21.3.2009)